Blogi

”Hei, Anne”, kuului selkäni takaa. Käännyin ja näin komean, nuoren miehen kahden lapsen kanssa. ” Kuka, kuka”, aivoni takoivat. Tiesin toki, että edessäni seisoi entinen oppilaani.

Kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi helmikuussa, ajatukset täyttyivät pelosta ja ahdistuksesta. Se vaikutti yöuniin ja jopa tulevaisuuden suunnitelmiin. Onneksi kevätaurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, ja kun laittoi sukset jalkaan ja lähti ladulle, saattoi hetkeksi unohtaa tuon kaiken.

Suosikkiharrastukseni on sienestys, josta on sekä iloa että hyötyä. Valitettavasti tämä harrastus ei ole ympärivuotinen. Ilmeisesti sienestys on ainakin osittain perinnöllistä. Äidin isä oli innokas sienestäjä. Lajivalikoima oli melko suppea: pääasiassa suolattavia sieniä. Myös vanhempani sienestivät. Pienestä pitäen olin mukana sieniretkillä. Innostus sienestämiseen sai alkunsa ja jatkuu edelleen. Olemme menneet mökille sieneen vesisateessa. Tätä ei […]

Tämä virsi on ohjannut elämääni ja varsinkin kesiäni aina lapsuudesta asti. Koululaisena se merkitsi huolettomien päivien kirjoa Fafan kanssa Turun saaristossa isoveljen ja serkkutytön kanssa.

Aavasaksan vaara on graniittivaara, joka kohoaa 242 metriä merenpinnan yläpuolelle. Vaara sijaitsee noin 10 km Ylitornion keskustasta pohjoiseen.

Eräänä lapsuuteni päivänä, alle kouluikäisenä, olin ymmälläni. Ihmettelin, miksi isä rikkoo kahvikuppeja ja lautasia. Minulle oli opetettu, kuten lapsille yleensäkin, että mitään ei saa rikkoa. Nyt kuitenkin astioita rikkoontui paljon. Isä oli oppilaidensa kanssa työn touhussa.