Minun ja vaimoni kalenterit täyttyvät kolmenlaisista merkinnöistä: matkat, erilaiset kulttuuritapahtumat ja vapaaehtoistyö. Koko aikuisiän mukana kulkenut seura- ja järjestötyö on vuosien varrella saanut rinnalleen kirjon muutakin vapaaehtoistyötä. Vielä työelämässä ollessamme toimimme monet vuodet Pelastakaa lapset ry:n tukiperheenä. Eläkkeelle jäätyämme tuli mukaan uudenlaisia tehtäviä. Vaimoni toimii OLKA:n vapaaehtoisena sairaala Novassa opastaen ja auttaen asiakkaita. Itse olen ollut lukuvaarina alakoulussa.
Vapaaehtoistyöstä, sen tekijöistä ja merkityksestä on tehty useampia tutkimuksia ja selvityksiä. Niiden tulokset ovat olleet hyvin yhteneviä ja varsin pysyviä. Vapaaehtoistehtäviä tehdään eniten ikäihmisten parissa ja seuraavaksi eniten lasten parissa. Toimintaan osallistuminen on vaikuttanut myönteisesti toimijoiden elämään. Vapaaehtoiset kokevat, että mukana oleminen on lisännyt heidän hyvinvointiaan esimerkiksi kohonneen vireystilan ja aktiivisuuden muodossa. Erityisesti seniorit ovat korostaneet tarkoituksellisuuden ja minäpystyvyyden tunteita.
Toiminnan kautta saadut uudet ystävät ja tehtävissä kohdatut kontaktit on koettu selvästi hyvinvointia lisäävinä tekijöinä. Taustaorganisaatiot ovat olleet väylä itselle tärkeään yhteisöön ja antaneet mahdollisuuden luoda merkityksellistä vuorovaikutusta.
Vapaaehtoistoimintaan osallistumalla pääsee toteuttamaan itseään itselle mieluisella tavalla. Seniorit voivat hyödyntää elämänkokemuksen mukanaan tuomaa monipuolista osaamista. Vapaaehtoistoiminta on koettu mahdollisuutena vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin koko yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla. Vapaaehtoiset ovat myös tyytyväisempiä itseensä kokiessaan voivansa auttaa.
Vertaisryhmätapaamiset antavat oivallisen mahdollisuuden verkostoitua, jakaa kokemuksia ja yleisesti vain viettää aikaa yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa. Valtaosa vapaaehtoistoiminnasta onkin jonkin yhteisön organisoimaa. Myös tulevaisuudessa halutaan osallistua nimenomaan organisoituun vapaaehtoistoimintaan. Järjestöt, yhdistykset ja seurat nähdään selkeästi tärkeimpinä vapaaehtoistoiminnan järjestäjinä. Organisaatiot rahoittavat toimintaansa – myös vapaaehtoistoiminnan koordinointia – valtionavulla, säätiöiden avustuksella ja erilaisilla hankerahoituksella. Taustaorganisaation järjestämä koulutus, opastus, tuki ja virkistys koetaan tärkeäksi osaksi toimintaa.
Vapaaehtoistyön taloudellinen arvo on merkittävä, vaikka se jää nykyisin monesti puutteellisen tilastoinnin takia näkymättömiin. YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n tavoitteena on tehdä näkyväksi ihmisten tekemä palkaton työ sekä mitata hyvinvoinnin kehitystä. Tuoreen arvion mukaan vapaaehtoistyön arvo Suomessa on vuosittain liki 3,2 miljardia euroa.
Löytyykö sinulta pienikin aika, joka ei ole sidottu tiettyyn päivään tai kellonaikaan?
Omien kokemusteni perusteella voi lämpimästi suositella, että lähdet mukaan tekemään hyvää toisille ja itsellesi!
Seppo Heinonen
OSJ:n hallituksen jäsen
JSO ry:n varapuheenjohtaja