Ruska on Lapissa 24. syyskuuta klo 14. Tai vähän yli.
Soitin tutulle mökinomistajalle ja tarkistin aikataulun.
Ruska on aikaistunut noin viikon verran. Todisteena siitä, Ruska-maraton on aikaistettu viikolla. Muuten juoksijat saisivat juosta lehdettömässä maisemassa.
Lähdimme viikoksi neljän hengen voimin liikkumaan Levin ja Ylläs-Pallaksen maisemissa. Kaksi pariskuntaa: me ja poika vaimoineen. Mutta aikaistimme lähtöä.
Sen viikon aikana maisema muuttui vihreästä monenkirjavaksi.
Tuloksena yli 60 km kävelyä, kipeä kinttu ja kolme kiloa painoa lisää.
Päivittäinen ulkoilulenkkimme Helsingin Vuosaaressa ylittää yhden ajotien, mennen tullen, jonka jälkeen viidestä seitsemään kilometriin ulottuva metsässä ja rannoilla kulkeva reitti. Reitin valinnasta riippuen. Harvoin saa kulkea yksin.
Sienten poimijoita on alkanut näkyä useammin pitkin syksyä. Osa poimijoista puhuu suomea. Itsekin olen käynyt hakemassa sekä tatteja että suppilovahveroita. Karpalot käy joku poimimassa jo raakoina. Mustikkaa ja puolukkaa löytyy. Tyrniä poimimme pakkaseen ja mustamarja-aroniasta vaimo teki hilloa. Marjan sanotaan ehkäisevän vanhenemista.
Tiedä häntä.
Luonto on muutenkin lähellä täällä itäisessä Helsingissä. Ei ole tavatonta nähdä lenkin aikana metsäkauriita tai valkohäntäkauriita. Kerran vastaan tuli myös hyvinvoivan näköinen kettu Kabanossi-paketti suussaan. Varmaan grilliltä. Kyyt ja rantakäärmeet on tavallinen näky pitkin kesää. Vaskitsankin saattaa havaita. Samoin monet vesilinnut. Valkoposkihanhia unohtamatta. Niiden laiduntavan lauman läpi joutuu koko kesä kulkemaan. Ja katsomaan mihin astuu. Lähtivät viikolla 37.
Ruskan voi havaita myös täällä etelämpänä, jopa omassa pihassa.
Koristekirsikoiden, pihlajien ja vaahteroiden lehdet värjäävät maisemaa. Ja keltaiset koivut.
Silmälle iloa siis sekä etelässä että pohjoisessa.
Yritämme vaimon kanssa käydä lenkillä päivittäin. Sauvat ovat lähes aina mukana.
Kilometrejä kertyy noin pari sataa kuukaudessa.
Lihasjumppaa voi harjoittaa rantapuistossa olevilla kuntoilulaitteilla.
Aloitimme taas kuorolaulun syyskuun puolenvälin tienoilla, pitkän koronatauon jälkeen.
Pikkuhiljaa porukka on kasvanut. Vuoden hävikki on kuitenkin aika iso, 15.5%
Piristystä arkeen sekä ruumiin että kulttuurin voimalla.
Blogin kirjoittajana OSJ:n hallituksen jäsen Kimmo Hissa