Blogi

Blogin kommentointi
Kun kommentoit blogia, ota huomioon seuraavat seikat. Kirjoittamasi kommentti, nimesi, sähköpostiosoitteesi ja antamasi www-sivun osoite ovat julkisia ja näkyvät tällä blogi-sivustolla. Tietoja ei tallenneta mihinkään muuhun rekisteriin, joten ne näkyvät vain tällä sivustolla.

Kohdat eivät ole pakollisia. Voit jättää täyttämättä ne kohdat, joita et halua näkyviin tälle blogi-sivustolle.

 

Maastohiihtäjän kootut selitykset
15.01.2020 14:43

Erään talvisen päivän aloitus. Aamulla kello seitsemään mennessä olen syönyt kevyen aamupalan ja lukenut päivän lehden. Seuraavana on vuorossa perinteinen kymmenen kilometrin hiihtolenkki. Tarkistan ilman lämpötilan ja lumitilanteen, sen jälkeen teen suksivalinnan. Vain kaksi astetta pakkasta, siis lauhan keli, eikä uutta lunta ole satanut. Voideltavista, nanogripeistä, zeroista ja skin-suksista on vara valita. Olen vannoutunut perinteisen hiihtäjä ja vapaata harrastan vain keväisin hankikelillä.

Otan skinit, eli karvapohjasukset, levitän pikaluistoa luisto-osuudelle ja riennän läheiselle valaistulle kotiladulle. Luisto on hyvä, pitoa sopivasti ja mikä onni, saan hiihtää aivan omassa rauhassa, ketään muita ei näin varhain ladulla näy. Ei siis tarvitse tervehtiä vastaan hiihtäjiä, eikä seurata missä kohtaa tapaamme seuraavalla kierroksella. Edes ikääntyminen ei ole lannistanut kilpailuviettiä. Voin siis keskittyä omiin mietteisiini ja nauttia talvisesta metsämaisemasta. Mieleeni tulee laulun sanat: Voiko päivän enää ihanammin alkaa, onko ihanampaa aamua kuin tää...

Näin helppoa on nykyisin hiihtoon valmistautuminen, toista oli ennen. Muistan kuinka työaikana tein diilin aviomiehen, entisen kilpahiihtäjän, kanssa. Sovimme, että minä valmistan hänelle aamiaisen ja hän voitelee minulle sukset. Aluksi kaikki sujui hyvin, mutta sitten alkoi tulla takkuja. Aina voitelu ei onnistunut, suksi ei pitänyt tai luisto oli huono. Annoin tietysti palautetta voitelijalle. Huumorilla selvittiin pitkälle. Jos suksi ei pidä, hartiavoimat kasvavat. Jos taas suksi ei luista, koko kroppa saa kunnon kyytiä. Lopulta kävi kuitenkin niin, että aviomies irtisanoi sopimuksemme. Aamiaisiin hän oli tyytyväinen, mutta ei minun kärkeviin kommentteihini suksien toimivuudesta. Niinpä hakeuduin paikallisen urheiluseuran järjestämälle suksien voitelukurssille. Siitä lähtien voitelin sukseni itse ja aviomies valmisti oman aamiaisensa. Tältä osin rauha palasi lintukotoomme.

Kaksi vuotta sitten hankin uudet skin-sukset ja siirrettävät siteet.  Samalla päivitin hiihtoasuni ja monot sävy sävyyn. Taisin näillä valinnoilla antaa myyjälle väärän kuvan hiihtotaidoistani. Kassalla nuori mies totesi hymyillen, että rouva on tehnyt hyvän valinnan, näillä välineillä ja asulla hiihto tulee sujumaan hyvin. Samalla hän tarjosi minulle ilmaisia lippuja hiihtokouluun.

Silloin suustani pääsi parahdus: ”Voi nuorimies, olen hiihtänyt yli kuusikymmentä vuotta joka talvi, opettanut hiihtoa liki neljäkymmentä vuotta, käynyt jos jonkinmoisia hiihdon tekniikkakursseja ja skin-suksiinkin tutustuin jo 80-luvulla.” Silloin kouluumme muutti Saksasta oppilas, ja hän toi hiihtotunnille karvapohjasukset. Niitä sitten koko oppilasjoukon kanssa ihmeteltiin ja kummasteltiin.

Maastohiihto on saanut kosolti uusia harrastajia juuri karvapohjasuksien ansiosta. Mielestäni karvapohjasukset ovat tähän mennessä parhaat markkinoille ilmestyneet pitopohjasukset. Suksi toimiin yllättävän hyvin jopa 10 asteen pakkaskelillä. Nollakelillä ei tarvitse tuhrata liisterin kanssa. Säädettävien siteiden ansiosta pidon ja luiston suhdetta voi helposti muuttaa. Suksien huolto on vaivatonta ja se käy nopeasti oikeilla aineilla. Mielenkiinnolla odotan seuraavia parannuksia/keksintöjä maastohiihtovälineisiin.

Hiihto on kuntoliikuntaa parhaimmillaan. Sitä voi harrastaa lapsuudesta vanhuuteen. Vanha sanonta pitää paikkansa: Ei matka tapa, vaan vauhti. Monilla paikkakunnilla järjestetään laturetkiä ja muita yhteisiä hiihtotapahtumia. Niihin osallistuminen tuo motivaatiota hiihtoharrastukseen. Pitää harjoitella myös pitkiä päivälenkkejä.

Kemijärvellä järjestetään tänä talvena kolmas ”Onnellisten hiihto” Pyhätunturille, matkaa kertyy noin 50 kilometriä. Maaliskuun lopussa hiihdetään kahden päivän mittainen ”Talvisodan muistohiihto” Sallaan. Hiihtomarssin pituudeksi tulee noin 70 kilometriä. Edellinen hiihto hiihdettiin viisi vuotta sitten. Silloin mietin, että vieläköhän pystyn osallistumaan seuraavaan muistohiihtoon.

Hyvältä näyttää, lunta riittää ja harjoittelu maistuu!

Aila Kelloniemi

Lapin senioriopettajat ry:n sihteeri, OSJ:n hallituksen jäsen




<< Takaisin



Kommentti

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivut

Roskapostisuojaus: Paljonko on seitsemän miinus kaksi?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)



Ei kommentteja




 

Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry
Undervisningssektorns Seniororganisation rf

Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki

020 748 9736 ja 020 748 9678
seniorit (at) oaj.fi
Toimisto on avoinna arkisin klo 9–15.