Blogi

Blogin kommentointi
Kun kommentoit blogia, ota huomioon seuraavat seikat. Kirjoittamasi kommentti, nimesi, sähköpostiosoitteesi ja antamasi www-sivun osoite ovat julkisia ja näkyvät tällä blogi-sivustolla. Tietoja ei tallenneta mihinkään muuhun rekisteriin, joten ne näkyvät vain tällä sivustolla.

Kohdat eivät ole pakollisia. Voit jättää täyttämättä ne kohdat, joita et halua näkyviin tälle blogi-sivustolle.

 

Väylänvarressa kuultua
15.10.2018 12:08

Suomen kielen professori, murteen tutkija Harri Mantila Oulun yliopistosta kertoo, että laajasta alueesta huolimatta Lapissa puhuttavissa murteissa on paljon yhteistä. Näille murteille yhteistä on niissä käytettävä h.

H-kirjaimella ei ole hätää Väylänvarressa. Tornionlaaksolaisten omaleimainen puhetapa elää ja voi erinomaisen hyvin. Alueellinen ja kielellinen identiteetti on vahva ja murre soljuu kainostelematta myös nuorten suussa. 

Toisin on väylän länsilaidalla, jossa saman puhekielen ruotsalainen versio meänkieli on nuorten keskuudessa heikoilla. Meänkieli yritettiin pakkotoimin kuristaa olemattomiin. Meänkielellä on nyt virallinen vähemmistökielen asema, mutta se on edelleen pinteessä.

Tornionlaaksolaiset pujottavat h:n sanojen sisään niin jäljittelemättömästi, että sitä on ulkopuolisen mahdoton matkia ja h menee vierailta yleensä aivan väärään paikkaan.

Olen itse muuttanut Oulusta Tornionlaaksoon Ylitorniolle vuonna 1996 ja todella ihastuin kuulemaani, kun ihmiset täällä puhuivat ns. h:n päältä. Itse en ole oppinut enkä uskalla sitä h:ta vieläkään käyttää kuin kokeilumielessä, vaikka olen asunut Ylitorniolla jo yli 20 vuotta. 

Kokeilut ovat yleensä menneet pieleen, koska sen h:n sijoittamisessa sanaan oikeaan paikkaan ei ole mitään logiikkaa, mutta mukavan kuuloista puhetta se on korville. Sen sijaan mie, sie ja net ovat minullekin tulleet puhekieleen jossain määrin. Oma murteeni on syntyperäisenä oululaisena ollut hyvinkin voimakasta: mää, sää ja nää olivat iskostuneet omaan puhekieleeni. ”Ookko nää Oulusta”. ”Pelekääkkö nää pollliisia” ovat varmaan monelle tuttuja kysymyksiä, ainakin oululaisille.

Sanan vaimo merkitys herätti minulle kummastusta tänne tullessani. Kuulin naisista puhuttaessa käytettävän usein sanaa vaimo. Olin eronnut ja ajattelin, että täältä Lapista löytäisin uuden vaimon itselleni, mutta kaikki naiset täällä kuulostivat puheiden mukaan olevan jo naimisissa, kunnes minulle selitettiin, että täällä käytetään kaikista naisista yleisesti sanaa vaimo ja lapsista sanaa kläppi. No, löytyihän se vaimo lopulta, kun muistin katsoa vasemman käden nimettömään, onko tuolla vaimolla siinä sormusta, etten vain havittele toisen omaa.

Olen täällä kysellyt mm. opiskelijaryhmiltäni, mikä motivaatio heillä on säilyttää murre ja miten he itse ymmärtävät murteensa. Sieltä se h singahti esiin, se on heidän tavaramerkkinsä. He ovat tietoisia siitä, ettei kukaan ulkopuolinen pysty sitä matkimaan oikein. Toisaalta eivät he itsekään pysty kuvaamaan sen käyttöä kuin intuitiolla.

Monet Väylänvarressa käytettävät sanat ja sanonnat eivät välttämättä heti aukene kuulijalle:

Mitäh te tehettä ko te ropotatta?

= Puhellaan leppoisasti.

Isä varas poikaa. Muista, net puhhuu erhinlaihin sielä etelässä. Ko net viskaa, net sannoo, että heittää. Ja ko net heittää, niin net sanovakki, että lopettaa. Ja jos net joutuu lopethaan, niin net sanovat, että teurastaa!

= Isä ohjeistaa Etelä-Suomeen lähtevää poikaansa.

Minkälainen ränkistelijä son, ko son kruusattu muka fiiniksi?

= tytöt pisti vapulta valkoshin: nilikka sukat ja pliseeratut hamheet, niin net ränkisteli vähisä vaatheisa.

Mantila povaa, että sadan vuoden päästä kukaan ei puhu h:n päältä, mutta mie ja sie sekä välivokaali ovat sadankin vuoden päästä käytössä. On saattanut syntyä kokonaan uusia murrepiirteitä. Kaikesta huolimatta peräpohjalaisen tunnistaa puheestaan vielä sadan vuoden päästä.

 

Jouni Kukkonen

OSJ:n hallituksen jäsen ja Länsi-Pohjan senioriopettajat ry:n puheenjohtaja

 

Alla olevasta linkistä voit testata Lapin murresanojen tuntemuksesi!

https://alypaa.com/pelit/murre/lappi

 

 




<< Takaisin



Kommentti

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivut

Roskapostisuojaus: Paljonko on viisi plus kolme?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)



Kommentit

Kylläpä oli mukava lukea Tornionjokilaakson murrepiirteistä ja sanoista. Itselläni Savonlinnassa syntyneenä sekä lapsuuden ja varhaisnuoruuden viettäneenä mie ja sie ovat edelleenkin käytössä ja osa minua, mutta tuo h:n käyttö ja nuo seudulle tyypilliset sanat ovat uusia ja aivan viehättäviä.

- Eija Aromaa - 25.10.2018 12:21





Kommentoi


 

Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry
Undervisningssektorns Seniororganisation rf

Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki

020 748 9736 ja 020 748 9678
seniorit (at) oaj.fi
Toimisto on avoinna arkisin klo 9–15.