Eräänä lumipyryisenä päivänä lähdin kaupunkibussilla keskustaan. Bussi pysähtyi mäen päällä olevalle pysäkille, missä pyörätuolissa istuva nuori mies odotti pääsyä bussin kyytiin. Kuinka ollakaan, pyörätuolin siirtymiseen tarvittava luiska bussissa ei toiminutkaan, joten tämä liikuntavammainen ihminen joutui jäämään ulos. Kuljettaja huudahti hänelle: ”Seuraavalla sitten!” ja niin me kaasutimme eteenpäin jättäen typertyneen näköisen ihmisen lumipyryn keskelle odottamaan seuraavaa.
Kuulin myöhemmin, että kotikaupunkini lähiliikenteen busseihin mahtuu samanaikaisesti vain kolme lastenvaunuja, rollaattoria tai pyörätuolia käyttävää matkustajaa. Tämän kuulin eräältä rollaattoria käyttävältä henkilöltä, joka sanoi myöhästyneensä silmälääkäristä, vaikka oli varannut lääkärireissuun tunnin matka-aikaa lähiöstä keskustaan. Normaalisti matka vie vartin, mutta hän ei ollut rollansa kanssa mahtunut kuin vasta kolmanteen bussiin.
Me OSJ:n hallituksen jäsenet olemme listanneet vaaliteemoja seuraaviin vaaleihin. Teemat koskevat mm. ikäsyrjinnän vastustamista, monimuotoista ja esteetöntä asumista ja liikkumista, mahdollisuutta saada lisää opastusta digitaitoihin ja myös oikeutta hoitaa asioita ilman digitaitoja.
Asioissa on menty eteenpäin ja monenlaisia suosituksia ja säädöksiä on tehty. Ikkunani edestä ajaa usein bussi, joka saapuu kutsumalla kotiovelle. Näin kotikadullani asuvat ystävättäret pääsevät keskustaan hoitamaan asioitaan ja entisten työkavereitten kanssa kuukausilounaalle. Ilahduin myös, kun luin lähimarkettini kauppiaan kertomusta liikkeensä remontista. Hän kertoi, että uusitussa kaupassa kenenkään ei tarvitse enää kurkotella ylähyllyille. Kaikki hyllystöt on uusittu niin, että jokainen pystyy ottamaan tarvitsemansa ostokset itse. Tämä lisää omatoimisuutta ja säästää tietysti myös henkilökuntaa.
Mutta paljon on vielä tehtävää ja erityisesti ihmisten asenteissa korjattavaa. Kirjasimme hallituksemme porukalla, millaisia epäkohtia ja epäreilua suhtautumista meihin ikääntyviin kohdistuu:
- Meiltä ei enää kysytä mielipidettä erilaisissa kyselyissä, sillä ikähaitari niissä päättyy usein 69 vuoteen.
- Valtakunnan johtavassa sanomalehdessä on kirjoitettu yleisöosastossa, kuinka hissiä lapsensa kanssa odottava äiti on kuitannut hissin viipymisen johtuvan siitä, että ”joku rollamummo taas hidastelee hississä” tai vanhalle ihmiselle on annettu pari päivää aikaa hoivakotiin muuttoa varten, koska ”tilojen pitää olla optimaalisessa käytössä” koko ajan.
- Kaupungilla kävelevät ikäihmiset istahtaisivat mielellään välillä penkeille levähtämään, mutta penkkejä ei tahdo olla, koska ne on poistettu ilkivallan takia.
- Ystäväni kertoi, että hän nauttisi mielellään teatterin väliajalla kupposen teetä. Teatterikahvilan tuolit ovat vain niin pehmeät ja matalat, ettei hän pääse niistä ylös, jos hän uskaltaa istua niihin.
- Paperista sanomalehteä kaupitelleen nuoren epäuskoinen ilme kertoi paljon, kun ystäväni kuittasi lukeneensa lehden diginä jo aamulla.
- Luiskat, hissit ja ilman avaimia toimivat ulko-ovet hyödyttävät aivan kaikkia: kauppakassia kantavaa, taaperoa rattaissa työntävää ja tietysti myös sitä senioria. Ei niitä tarvitse pelkästään eläkeläisille rakentaa. Seniorikin haluaa asua lähellä palveluja, hyvien kulkuyhteyksien äärellä.
- Me seniorit teemme valtavan määrän vapaaehtoistyötä, täytämme teattereiden ja konserttitalojen katsomot, käymme museoissa ja taidenäyttelyissä. Joskus toivoisi saavansa näistäkin kiitosta eikä vain muistutusta siitä, kuinka kuormitamme terveydenhuoltoa ja muita yhteiskunnan kalliita palveluja.
Kunta- ja aluevaalit ovat huhtikuussa. Me kaikki vanhenemme, siksi tarvitsemme asiansa osaavia, taitavia valtuutettuja tekemään viisaita päätöksiä. Äänestä, hyvä ihminen ja mieti tarkasti kenelle äänesi annat!
Riitta Keränen
OSJ:n hallituksen jäsen
Lahden seudun senioriopettajat ry:n sihteeri