Aavasaksan vaara on graniittivaara, joka kohoaa 242 metriä merenpinnan yläpuolelle. Vaara sijaitsee noin 10 km Ylitornion keskustasta pohjoiseen. Itäreunaltaan vaara on hyvin jyrkkä. Vaaran ympäri kiertää Tornionjokeen laskeva Tengeliönjoki, jonka varrella itsekin nykyisin asustelen.
Aavasaksan vaara on Suomen vanhimpia matkailunähtävyyksiä ja yleisesti tunnettuna nähtävyytenä se on ollut jo ainakin 500 vuotta. Aavasaksa tunnetaan Suomen eteläisimpänä paikkana, josta voi juhannuksena vaaran laen pohjoiskärjestä nähdä keskiyön auringon.
Aavasaksalla on vuosien saatossa käynyt monenlaista matkailijaa. Tunnetuin ja varmaan myös erikoisin oli Ranskan tiedeakatemian tiedemies Pierre Maupertuis retkikuntineen 1736. Hänen johdollaan tehtiin pitkin Tornionjokilaaksoa ja Aavasaksalla geofysikaalisia mittauksia. Noilla mittauksilla saatiin selville maapallon napojen litistyneisyys. Ja ne olivat litistyneet.
Aavasaksa on ollut myös toistamiseen merkittävän maanmittaustoimituksen kiintopisteenä, sillä se on ollut osa 1800-luvun alkupuolella rakennettua Struven kolmiomittausketjua. Mittausten avulla maapallon muoto ja koko saatiin lasketuksi entistä tarkemmin. Maupertuisin käynnin muistoksi vaaran laelle on pystytetty patsas, ja Struven ketjun mittauspiste vaaran laella on valittu Unescon maailmanperintökohteeksi.
Keisarinmaja on vaaran huipulla oleva matkailukohde. Se on Lapin vanhin matkailukäyttöön valmistunut rakennus. Maja rakennettiin vuonna 1882 Aavasaksalla vierailleita turisteja varten. Nimensä maja sai keisari Aleksanteri II:n Lapin matkan yhteyteen suunnitellusta vierailusta Aavasaksalle. Tuo matka ei koskaan toteutunut, sillä keisari murhattiin Pietarissa maaliskuussa 1881. Myös hänen seuraajansa keisari Aleksanteri III:n matka Aavasaksalle peruuntui.
Keisarinmaja remontoitiin vuonna 1982 ja se toimii nykyään museona ja on kesäaikaan avoinna matkailijoille. Maja on osa vuonna 1878 valmistunutta Aavasaksan kruununpuistoa. Puistoon kuuluu myös useita muita nähtävyyksiä: Nykyinen modernismia edustava näkötorni (1969), jonka seinässä on Struven ketjun muistolaatta, Torniosta v.1959 Aavasaksalle siirretty pieni jugend tyylinen kioskirakennus (1912), tanssilava, jota nykyään kutsutaan paviljongiksi (1927) ja Pierre Maupertuis´n muistomerkki.
Keisarinmajan omistaa Metsähallitus ja se on Ylitornion kunnalla vuokralla. Majan ulkopuolinen maalipinta on tällä hetkellä huonossa kunnossa, mutta Metsähallitukselta on tullut tieto, että tänä vuonna rakennus maalataan alkuperäiseen kuntoonsa. Museovirasto on myös mukana kohteen kunnostamisen valvonnassa.
Aavasaksan huipulla on myös Annikki Kariniemen patsas. Kariniemi oli Lapin ensimmäisiä naiskirjailijoita, jonka elämään häntä 26 vuotta vanhemman jääkärieverstin kanssa Rosa Liksomin romaani Everstinna osin pohjautuu. Miehensä kuoltua Kariniemi meni seuraavaksi naimisiin itseään 30 vuotta nuoremman miehen kanssa. Aikansa kohuavioliitosta hän myi juttuja Hymy-lehteen.
Aavasaksan laella, kansallismaisemassa, on kuulu matkailuvajasta/paviljongista restauroitu 50-paikkainen kahvila-ravintola Aavasaksan Paviljonki. Sen ovet ovat kuitenkin sulkeutumassa. Taustalla on kahvilayrittäjien ja Ylitornion kunnan välinen näkemysero paikalle rakennettavasta yleisökatoksesta. Paviljongin lähellä Kruununpuistossa on katettu Kruununnäyttämö, jonka edessä on kattamaton yleisöalue. Ylitornion kunta haluaa kattaa senkin. Yrittäjien mukaan katsomokatoksen rakentaminen on tarpeeton ja se vie samalla kahvilan maisemanäkymät. Yrittäjät ovat irtisanoneet Paviljongin vuokrasopimuksen. Yleisöalueen kattamisen rakennustyöt toteutetaan tulevana kesänä.
Aavasaksalla on myös lomakylä ja hiihtokeskus. Aavasaksan maisemissa voi myös patikoida. Kolmen kilometrin mittaisen Kruununkierroksen varrella maasto on metsäistä ja komean kivikkoista. Kulkemista helpottavat pitkospuut.
Ylitornion kunnan hankesuunnitelmissa oli myös katettujen kahden lentomäen louhiminen Aavasaksan rinteelle. Hanke kuitenkin kariutui usemmastakin eri syystä, mutta ilmeisesti sitä ei ole vielä kokonaan hylätty.
Aavasaksan juhannusjuhlissa meno oli takavuosina villiä. Väkeä on kokoontunut Aavasaksan vaaran päälle vuosi toisensa jälkeen ja Aavasaksan juhannusjuhlat olivat pitkään suorastaan käsite. Aaton juhliin virtasi väkeä linja-autolasteittain laajalta alueelta. Vuosikymmenten ajan aattojuhlan perinteisiin ovat kuuluneet lipun nostaminen salkoon, yhteislaulu sekä keskiyön auringosta nauttiminen asiaan kuuluvien virvokkeiden ja ruokien siivittämänä. Myös kokkoja poltetaan pitkin Tornionjokivartta. Meno on rauhoittunut hurjimmista vuosista, mutta edelleen väkeä kokoontuu juhliin. Aaton peruskaava on sama kuin ennenkin.
Vuosina 2002 – 2007 ja 2009 on järjestetty Aawastock rockfestivaalit Kruununpuistossa. Päälavana toimi Kruununnäyttämö ja kakkoslava oli Keisarinmajan pihalla. Nämä festarit houkuttelivat etenkin nuoria kävijöitä paikalle. Taloudellinen tilanne on aiheuttanut festareille välivuosia, mutta tänä vuonna rockfestari on jälleen ohjelmassa.
Alla kaksi linkkiä Ylen Elävän arkiston videoihin, joista voi katsoa Aavasaksan juhannusjuhlintaa:
Tämä ensimmäinen video on kuvattu vuonna 1946 (n. 8 min.)
https://areena.yle.fi/1-50531555
Toinen video on kuvattu vuonna 1965 (n. 12 min.)
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/06/18/keskiyon-aurinko
Jouni Kukkonen
OSJ:n hallituksen jäsen ja Länsi-Pohjan senioriopettajat ry:n puheenjohtaja