Tästäkin kyllä selvitään

Monet meistä tuntevat historiaa aika huonosti tai ainakin muistavat tapahtuneita asioita melko kehnosti. Kovinkaan moni ei tunnu tietävän tai muistavan, että noin sata vuotta sitten maailmalla vaikutti todennäköisesti nykyistä koronaa pahempi pandemia.

Espanjan tauti riehui maailmassa 1918–1920. Oireina oli esimerkiksi yskää, kuumetta, särkyä. Jälkitautina saattoi seurata keuhkokuume. Tautiin kuoli silloin maailmassa kymmeniä miljoonia ihmisiä. Suomessa kuolleita oli noin 20 000. Silloin maamme väkiluku oli noin 3,1 miljoonaa. Kuolleiden joukossa oli paljon nuoria ihmisiä, jotka olivat olleet terveitä ja ihan hyväkuntoisia.

Kaikki eivät muista edes kymmenen vuoden takaista niin sanottua sikainfluenssaa. Siihenkin kuoli maailmassa satoja tuhansia ihmisiä. Oireet tässäkin taudissa olivat aika lailla samankaltaisia kuin espanjantaudissa.

Tätä kirjoitettaessa kukaan ei tiedä tämän nykyisen covid-19 -pandemian lopullista tuhoa. Seuraako tässäkin tapauksessa uusia tuhoisia aaltoja. Esimerkiksi espanjantaudin yhteydessä näitä jälkiaaltoja kiersi 3–4 kertaa.

Ikävää ja tuomittavaa on se, että asiantuntijat ja jopa ministerit kiistelevät julkisuudessa keskenään siitä, miten tulisi toimia. Esimerkiksi surullisesta suojamaskien hankinnan täydellisestä epäonnistumisesta ei kukaan näytä ottavan vastuuta. Myös ohjeet suojamaskien käytöstä ovat olleet kovin ristiriitaisia.

Koordinaatio eri toimijoiden välillä ei ole toiminut riittävän hyvin.

Suomi ja Ruotsi ovat valinnet täysin erilaisen strategian pandemian hoitamiseen. Vasta myöhemmin selviää, kumpi on valinnut järkevämmän tavan. Tätä kirjoitettaessa Suomessa on kuolleita 140, kun Ruotsin luku on noin 1500.

Talouselämän ja työllisyyden näkökulmasta meillä on pysäytetty lähes kaikki toiminta. Ruotsissa sitä vastoin rajoitukset ovat olleet huomattavasti vähäisemmät.

Suomen hallitus on jakanut rahaa valtavia määriä ongelmien lieventämiseksi. Sen seurauksena valtion velka kasvaa mittavasti. Tätä ongelmaa joudumme hoitamaan vuosikausia hyvinkin ikävillä leikkauksilla ja muilla säästötoimenpiteillä.

Vasta myöhemmin tiedämme, kumpi maa valitsi kokonaisuuden kannalta järkevämmän strategian. Tämä riippuu ratkaisevasti esimerkiksi siitä, seuraako uusia pandemia-aaltoja ja vaikuttavatko ne mahdollisesti kipeämmin Suomeen kuin Ruotsiin. Tulevaisuudessa selviää myös lopullisten kuolemantapausten määrät. Myös maiden talouden tasapainoon saattaminen ja siihen tarvittavat toimenpiteet näkyvät vasta vuosien kuluttua.

Suuri osa Opetusalan Seniorijärjestön jäsenistä kuuluu niin sanottuihin riskiryhmiin. Se ei saa tarkoittaa sitä, että pysymme vain kotona pelkäämässä pahinta. Nyt on vielä entistäkin tärkeämpää pitää huolta omasta ja myös läheisten kunnosta.

Harrastakaa liikkumista kotona. Esimerkiksi televisiosta ja myös netistä löytyy hyviä ohjeita ja vihjeitä. Näitä voi itsekin keksiä. Ei ole kovinkaan tärkeää, miten liikkuu, kunhan vain liikkuu. Esimerkiksi voi laittaa musiikin soimaan ja tanssia sen tahdissa ihan omalla tyylillä. Lähtekää myös ulos vaikkapa vain maastoon reippaasti kävelemään. Sieltä voi löytää uusia mukavia reittejä. Tai menkää tekemään pihatöitä, jos se on mahdollista. Tärkeää on vain pitää riittävät turvavälit muihin ihmisiin. Ja tietenkin aina huolellinen käsienpesu.

Pitäkää myös yhteyttä sukulaisiin ja tuttaviin. Tähän löytyy puheluiden lisäksi monenlaisia keinoja. Apua voi pyytää vaikkapa oman järjestömme aktiiveilta. He osaavat neuvoa, ainakin sen, mistä tietoa löytyy.

Voimia ja jaksamista teille kaikille. Kyllä me selviämme tästäkin.

 

Kauniaisissa 22.4.2020

Erkki Kangasniemi
OSJ:n puheenjohtaja
erkki.kangasniemi@gmail.com

 

Kirjoitus julkaistaan Senioriopettaja-lehdessä 3/2020, joka ilmestyy 22.5.2020

 

« Takaisin

Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry
Undervisningssektorns Seniororganisation rf

Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki

020 748 9736 ja 020 748 9678
seniorit (at) oaj.fi
Toimisto on avoinna arkisin klo 9–15.