Blogi

Blogin kommentointi
Kun kommentoit blogia, ota huomioon seuraavat seikat. Kirjoittamasi kommentti, nimesi, sähköpostiosoitteesi ja antamasi www-sivun osoite ovat julkisia ja näkyvät tällä blogi-sivustolla. Tietoja ei tallenneta mihinkään muuhun rekisteriin, joten ne näkyvät vain tällä sivustolla.

Kohdat eivät ole pakollisia. Voit jättää täyttämättä ne kohdat, joita et halua näkyviin tälle blogi-sivustolle.

 

Harmaat hiukset ja älylaitteet
10.11.2015 14:21

”Katsokaas, nämä älypuhelimet ovat lähinnä nuorten käyttöön”, informoi minua parikymppinen, muutaman partakarvan omaava miehen alku eräässä kotikaupunkini kännykkäkaupassa.

Tarkoitukseni oli hankkia uusi puhelin ja kyselin, miten tietojen siirto onnistuu entisestä uuteen. Ei, eivät he sitä tee, ja jos tekevätkin, se vie ainakin viikon. Siirto pitää osata itse tehdä. Ostohaluni lopahtivat, sillä aloin laskeskella, kuinka monta viikkoa minä itse saisin taistella siirtojen kanssa, jos kerran eksperteilläkin menee niin kauan...

Paremmin ei käynyt toisenkaan operaattorin liikkeessä tiedustellessani itselleni sopivaa puhelinta. Kunnon parran kasvun omaava mies katseli minua, käveli nurkkakaapille ja onki sen kätköistä iänikuisen vanhaa nokialaistani muistuttavan laitteen. ”Tässä olisi tällainen helppokäyttöinen isonäppäiminen puhelin.”

Kun ilmoitin olevani vielä älypuhelinkykyinen, hän viittasi vain seinällä oleviin laitteisiin – vähän innottomasti tosin. Siellä niitä oli ja on edelleenkin.

Hiusten väri ei todellakaan vie – ei ainakaan ihan kokonaan – kykyä käyttää ns. älylaitteita. Opettajina tiedämme, että jokainen, joka todella haluaa oppia, oppii asian kuin asian.

Helppoa se ei aina ole näiden uusien laitteiden kanssa, sen olen huomannut. Oppimiskykyni joutui eräänä päivänä koville koetuksille, kun minun piti lähettää sähköisesti suurehko kuva-aineisto. Ähräsin ja ähräsin, tein mielestäni älykkäitä ratkaisuja, mutta aineisto pysyi visusti minulla. Viisaammat  kertoivat dropboxista. Siitä alkoi uusi opiskelu.

Joka puolella järjestetään nykyisin senioreille tarkoitettuja tietokone- tai muita älylaitekursseja, mutta ei tietenkään juuri sillä hetkellä, jolloin olisin apua tarvinnut. Ei auttanut muu kuin linnoittautua tietokoneen ääreen ja alkaa taas yrittää. Onneksi koneeni ei mennyt ihan solmuun! Parin päivän ähräämisen jälkeen onnistuin, ja kuvat lensivät johonkin laatikkoon pilvenlonkareelle.

Pyyhkiessäni otsalta hikeä mietin, miten mummoni oli aikoinaan suhtautunut uusiin taloustöitä helpottaviin koneisiin. Ei häntä pelottanut, pyykkilauta siirtyi lennossa museoitavaksi. Joillekin koneille hän kyllä tuhahti kuuluvasti.

Entä sitten me itse, kun hypersupermodernit vempaimet tunkeutuivat koteihimme? Tuskin tarvitsimme miesten apua, kun keittiön pöydälle laskettiin avaruusaluksen osaa muistuttava kahvinkeitin – tai miksi sitä milloinkin kutsuttiin.

Miten sitten meidän harmaapäisten joukossa on vielä aika paljon sellaisia, jotka eivät käytä tai halua käyttää tietokonetta tai muuta arkielämää helpottavaa älylaitetta? Ei kai heitäkin ole tyrmätty samalla tavalla kuin minua ostosmatkallani?

Itselleni olen antanut luvan nöyrtyä vain yhden ”älylaiteen”, auton, edessä. Sen kaikkia mittareita ja nappuloita en halua ymmärtää. En tajua, miksi kojelaudan on oltava täynnä kaikenlaista näyttöä ja piippauslaitetta. Välillä ihan pelottaa, että katseeni juuttuu niihin ja liikenteen seuraaminen jää sivuseikaksi. Onneksi polkimet eivät ole vuosien varrella poikineet! Myönnän, että kaipaan ensimmäisen autoni pelkistettyä kojelautaa.

No, onnistuinko hankkimaan uuden puhelimen? Kyllä. Kolmannessa liikkeessä asiansa osaava nuori mies kantoi eteeni erikokoisia ja -merkkisiä puhelimia kysellen, mitä kaikkea haluaisin puhelimellani tehdä. Ja niinpä istuin pian pitäen käsissäni kahta puhelinta. Punnitsin paitsi niiden painoa ja kokoa myös ulkonäköä.

Sitten kuulin: ”Minusta teille sopisi tämä, se on jotenkin teidän näköisenne.” Se naula veti, ostin puhelimen. Se ei ollut harmaa.

Siispä eteenpäin, siskot, päihittämään nuo niin kutsutut älylaitteet ja autokin!

Hely Kalkkinen
OSJ:n hallituksen jäsen ja Lapin senioreiden puheenjohtaja




<< Takaisin



Kommentti

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivut

Roskapostisuojaus: Paljonko on yksi plus viisi?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)



Kommentit

Hely, terve!
Juuri samojen pulmien kanssa olen taistellut ja opettelu jatkuu edelleen. Takana on sentään tuoreet koulutusteknologian perusopinnot Oulun yliopistossa englanninkielisessä opiskeluohjelmassa. Voin lyhyesti sanoa, että älylaitteiden kanssa joutuu jokainen lujille. Opettajat selviävät kyllä keskimääräistä paremmin uuden teknologian haasteista, koska he ovat oppineet opettamaan toisia. Monesti kannattaa hakea lisätietoa googlaamalla, koska todennäköisesti moni muukin on ollut lisätiedon tarpeessa. Hakukenttään vain sanoja tai lauseita!

Kuulun Facebookissa ryhmiin, joilta voi kysyä teknologiasta, appseista, ohjelmista, valokuvauksesta, tietokoneista. Valokuvien säilytykseen on hyvä konsti se, että laittaa ne pilvipalveluun (esim. Dropbox, Googlen kuvapalvelut, Flickr, One Drive). Sähköpostilla voi lähettää vain linkin, niin toisten eikä omakaan posti täyty turhaan. Kuvia voi myös pienentää, jos välttämättä haluaa niitä lähettää sähköpostilla. Muuten FB:ssäkin voi lähettää kuvia viestinä, ja ne pienentyvät itsestään. Tai FB pienentää. Flickriä käyttää muun muassa valtionhallinto ja monet suomalaiset museot. Olen opiskellut, humanistin logiikalla varustettuna, tietoteknisiä asioita vuodesta 2008 lähtien, enkä olen tähän mennessä täysinoppinut. Sen olen oppinut!

Kirjoitit ajankohtaisen blogipäivityksen. Et siis ole kirjoittanut blogia. Tämä blogi on siis senioriopettajien blogi, johon eri kirjoittajat lähettävät päivityksiä.

- Ritva - 10.11.2015 17:34

Kyllä olet nasevasti kirjoittanut kuvauksen siitä, miten meihin vanhoihin ihmisiin usein suhtaudutaan kaupoissa. Monet nuoret myyjät käyttävät älylaitteita esitellessään sanoja joista ei ymmärrä mitään tai vain hiukan. Ei ymmärrä edes sen vertaa, että osaisi kysyä jotakin. Mutta kun näihin älylaitteisiin tottuu, ilman on vaikeaa olla! Opettelen juuri käyttämään WhatsAppia lastenlasteni kanssa. Tuntuu hyvältä, kun saa jotain lähetetyksi!

- Arja Sore <ajsore@gmail.com> - 10.11.2015 16:13





Kommentoi


 

Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry
Undervisningssektorns Seniororganisation rf

Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki

020 748 9736 ja 020 748 9678
seniorit (at) oaj.fi
Toimisto on avoinna arkisin klo 9–15.